Miksi tunteet ovat niin sekavat? Järki sanoo, päästä irti, ei siit tuu enää mitään, toista ei kiinnosta.
Mutta sydän huutaa ikävää, sattuu, ahistaa ja itkettää.
Miten toista voi kaivata 1,5kk jälkeenkin näin paljon. En tajua miten tästä pääsee yli..
Tä on tuskaa, ja tuntuu että kidutan itseäni. En vain voi sille mitään. 

Koskaan ennen ei ole sattunut näin paljon, eikä varsinkaan näin pitkän ajan jälkeen. 

Välillä on aikoja, kun ei satu ja voin elää rauhassa, kunnes yhtäkkiä aivan puskista taas, sattuu ja ahdistaa niin etten pysty tekemään mitään. Lamaannun. Henki ei kulje. Heikottaa.

Toinen on silti niin kiltti mua kohtaan, edelleen. En ymmärrän missä mättää. Aina oltu väleissä, ei mitään riitaa meidän välillä.

Miksi jotkut ihmiset ovat niin katkeria, etteivät anna toisten olla onnellisia? Miksi toisia pitää aina satuttaa? Auttaako kosto mitään? Tuoko se mielihyvää joillekin? 

Broken heart....

-Rikottu-